Mummun kädenjälki

 

  Minulla on taitava mummu. Semmoinen mummu, jonka positiivinen elämän asenne jaksaa ihastuttaa ja ihmetyttää. Juuri sellaista asennetta, jota toivoisi itselläkin oleva enemmän. Viime syksynä sain mummultani kassillisen hänen virkkaamiaan neliöitä. Mummu pohti, että mitähän näistä. Otin kassin ilolla ja kunnialla vastaan. Ensimmäisestä neliöstä tein tämän tyynyn. Virkattu neliö on ommeltu sinipohjaiseen kankaaseen. Tausta on taas leikattu rakkaan tätini vanhasta pitsilakanasta. Tässä tyynyssä on sukupolvien havinaa.

Viikonlopun ruokintaa

 

Jääkaapin jämistä valmistui sunnuntain lounaaksi pähkinäinen kanabataattivuoka. Ensin kuullotin pätkän purjoa pannulla ja lisäsin perään vielä hasselpähkinärouhetta. Sitten kanoille paistopinta pannussa ja siirto vuokaan. Kanojen lomaan heittelin bataattilohkoja ja lopuksi purjot päälle. Ai niin, sinne tänne vielä turkkilaista jugua. Ihanan raikkaat värit ennen uuniin menoa! Tämä toimisi varmasti kivasti myös kalan kanssa.

  

 

 

Samaan syssyyn valmistui vielä raakasuklaata. Pitkiin pitkiin aikoihin en ole tätä tehnytkään. Versioon tuli: kaakomassaa, kookosöljyä, pilkottuja taateleita, kuivattuja karpaloita, hasselpähkinärouhetta ja vähän kookoslastuja. Tuli aikas hyvää, pieni pala auttaa taltuttamaan herkkuhimon.