Kaamoshuivi

Vähän ennen joulua tuskastelin jämälankakerien kanssa. Samaan syssyyn Muita ihania-blogiin ilmestyi ihana kirjoneulehuivi. Nämä kaksi asiaa yhdistyi mielessäni värikkääksi huiviksi ja aloin neuloa summamutikassa erilaisia kuvioita. Aika pitkälle pääsinkin ilman sen kummempaa suunnittelua kunnes uutena vuotena yksi liian tumma kuviointi puolen välin paikkeilla alkoi pistää pahasti silmään. Nukuin yön yli ja purin metrin verran pois. Kääk. No nyt on kuitenkin valmiina huivi, johon olen täysin tyytyväinen. Lankoina lähinnä seiskaveikkaa ja woolia.

Pallokassi

Kassien ompelu on niin mukavaa puuhaa. Tämä kassi päätyi kätkemään sisäänsä synttärilahjan.

Pehmoiset lohtukaverit

Syysloma meni kaikilta tiiviisti neljän seinän sisässä niiskutellen. Niinpä piti keksiä kivaa tekemistä ja yhteistuumin valmistuivat nämä hauskat tyypit. Lapset piirsivät suunnitelmat ensin paperille, valitsivat kankaat. Ompelimme osat yhdessä ompelukoneella. Sisälmys saatiin vanhasta tyynystä ja lapset sulkivat itse täyttöaukon. Ee halusi yllätys, yllätys tehdä nallen. Nalle sai nimekseen Pumpuli ja ihanan pehmoinen se onkin. Piin pehmosta tuli liskomainen otus, joka osaa napata kielensä tarvittaessa suun sisälle.

9x8

Tämä on vähän sellanen, että tulipahan tehtyä. Alunperin tarkoituksena oli vain tuhota mahdollisimman monta lankanyssäkkää. Sekaisin puuvillaa ja villaa, vähän eri paksuuksia ja kaikkia värejä. Neliötkin sitten vähän erikokoisia. Päättelykin oli vähän huonolla tolalla, kun jotkut neliöistä alkoivat purkautua kesken kaiken. Nyt se on kuitenkin valmis.

Nämä kirpsakkaat syyskelit kyllä vähän houkuttelevat käpertymään viltin mutkaan hyvän kirjan ja teekupposen kanssa.

Sydänlintu

  Tästä olen kyllä ylpeä. Hitaasti, mutta tasaisen varmasti valmistunut päiväpeitto tyttärelleni. Raikas! Kaikki kankaat ovat löytöjä kirpputorilta. Taustakankaan leikkasin vanhasta päiväpeitteestämme, joka oli jo parhaimmat päivänsä nähnyt.

 

 Tehtiin peiton omistajan kanssa vähän yhteistyötä. Hän piirsi kuvan kankaalle ja valitsi värit. Minä pistelin neulalla.

Tätä ommellessa mieleeni tuli usein peiton haltijan laulama Sydänlintu-laulu, joten olkoon tämä sitten sydänlintupeitto. Sydämen laulua ja mielen paloa toivonkin peiton haltijalle <3

"Sydänlintu tietää minne mennä, lintu ei koskaan harhaan lennä. 

Sydänlintu laulaa lauluaan, opeta sydämesi laulamaan. 

Rohkeasti etsi salaisuutta, siipesi avaa kohti uutta. 

Sydänlintu laulaa lauluaan, opeta sydämesi laulamaan". 

Hannele Huovi

Elsa från Junibacken

Tukholman tuliaisena meille kotiutui ihastuttava lepakkoneito Elsa. Elsa kaipasi kovasti pimeää pesää, jonne voi liihottaa nukkumaan. Sarkakankaasta syntyi Een kanssa yhdessä ideoiden tällainen pesäpussukka. Puun latvaa koristaa lasten aiemmin tehdyt huovutustyöt. Pussin suu on ommeltu kokonaan kiinni Elsa on nyt oikein tyytyväinen ja pesästä kuuluu onnellinen tuhina.

Hulmuhelmoja v. 2012

Tutkailin vanhoja kuvia koneelta ja vastaani tulivat nämä ihanuudet kesältä 2012. Ensimmäiset Mekkotehdas-kirjasta tehdyt hulmuhelmat, kaavana Alina. Een vaaleanpunaisessa mekossa on yhdistetty uutta ja vanhaa. Yläosan kangas EK:sta ja helmassa taas kahta eri pussilakanaa. Kampauksesta päätellen taitaa kuvissa olla aikalailla kaikkensa antanut juhlija.

Kaikki kuvat: Henni Mustakorpi

Piin mekko tehtiin synttäreitä ajatellen. Sinisävyisen kankaan olin ostanut joskus aikaisemmin EK:n palalaarista, koska ihastuin kankaan sävyyn ja kuviointiin. Mekkoa ajatellen ei omasta kangasvarastosta löytynyt sopivaa yhdistettävää. Yhdessä kuvien ottajan kanssa ostimme lisukkeeksi palan ruusuista ja vihreää kangasta. Aika herkku yhdistelmä näistä tulikin, vaikka lisäkankaat ostettiin summamutikassa sinisen kankaan sävy vain mielessä. Hennille kuuluu suuri kiitos helmakankaiden leikkaamisesta (repimisestä :)). Itse katselin toimitusta vierestä vasen käsi toimintakyvyttömänä. Hihii, ihanaa yhteistyötä. Kuvassa oleva laukku on Hennin käsialaa, mieluinen synttärilahja ja hyvinkin matchymatchy mekon kanssa. Mekko mahtuu edelleen, vaikka joka kesä helma on vähän lyhyempi. Myös laukku on yksi lemppareista. Toivotaan, että tänään alkoivat vihdoin tämän kesän mekkokelit!

Pari pinnityynyä

 

Pinnityynyjä on kyllä mukava tehdä. Keväällä on syntynyt pari ja muutama leikattu versio odottaa ompelijaansa. Ensimmäistä kertaa kokeilin nappikiinnitystä ja toimiva tuli. Mietinpä vain, miksi meillä pinnit ja ponkkarit löytyvät usein ihan jostain muulta kuin nätisti pinnityynystä.

Merenneitonen

 

 

Tämä merenneito värjöitteli hetkisen rantakalliolla. Sitten piti kiireesti päästä sisälle lämmittelemään. Alkuperäinen idea on saatu Siksaksis-blogista. Ee bongasi heti tietokoneen ruudulta ystävänsä hienon pyrstön ja esitti toiveen, voisiko saada samanmoisen. Pyrstö valmistuikin tarroja vaille valmiiksi yhden viikonlopun aikana. Sitten se jäi hetkeksi marinoitumaan ja oli leikeissäkin pelkästään solmittuna vyötärölle. Juhannussää patisti kaivelemaan koneet esille ja tämä(kin) homma tuli valmiiksi.

Kaikki kankaat (Marimekon Muijaa lukuunottamatta) ovat vanhoja lakanoita/tyynyliinoja. Jouduinkin silittelemään koko matkalle tukikangasta, koska kankaat olivat joiltain osin vähän liiankin ohkoisia. Pyrstö osaan taisi tulla jopa pari tukikerrosta ja siltikin se voisi olla paksumpi, jotta se pitäisi muotonsa ryhdikkäästi.

Yökyläilystä taisi myös tämä merenneito haaveilla toisen pyrstöystävänsä kanssa. Ehkäpä heinäkuussa? ;)

Banaanilaatikosta kodiksi

Ee näki lastenohjelmassa tytön, joka oli askarrellut hienon talon pahvilaatikosta. Pian haimmekin entisiltä naapureilta banaanilaatikoita. Ee maalasi talot ulkoapäin. Lattia- ja katto saivat uuden ilmeen paperista. Ikkunat tehtiin kontaktimuovista. Ja pitihän talossa nyt verhotkin olla. Pienistä koukuista ja grillitikusta tuli oiva verhotanko. Samalla koukulla sai myös valon roikkumaan kattoon. Valossa on "vilkkutoiminto", joten discobuugienkin saavat nuket halutessaan aikaan. Muoviset kalusteet on hommattu Ikeasta. Isot selkänojalliset tuolit on taiteltu maitopurkeista ja päällystetty niin ikään paperilla.

 

 

 Talot muokkautuvat kerros-, rivi- tai erillistaloiksi :)

 

Sienikassin sisältö

 

 

Sienikassi tuli lahjaksi isolle pikkutytölle. Kankaista jäi juuri sopivia tilkkuja näihin aakkospusseihin. Lisäksi vielä sydänkangasta ja yksiväristä vihreää. Vähän tukikangasta, silitystä ja siksakkia. Riisit suppilon kautta sisään. Kirjamista innostunut Ee ihastui pusseihin ja toivoi samanlaisia omilla kirjaimilla.

Aurinkoista Pääsiäistä

Pitkä pääsiäisloma edessä ja aurinko paistaa, ihanaa. Loman kunniaksi tehtailin pienen kakun jälkiruuaksi. Kävimme viime viikolla ekaluokkalaisen kanssa Fazerilla kahvilla juhlistaaksemme hienosti suoritettua lukudiplomia. Pii valitsi itselleen suklaakakkupalasen, joka oli aluksi hyvää, mutta loppua kohden maku olikin liian makea ja kuulemma tunkkainen (!). Toiveena olikin, että seuravalla kakkuhetkellä olisi tarjolla jotain raikasta, sitruunaa tai minttua. Niinpä sitruuna ja lime hyppäsivät kauppakassiin. Olen selaillut paljon raakaruokajuttuja  ja törmäillyt jänniin kakkuresepteihin. Koska olen huono noudattamaan reseptejä, tein tämän kakun näppituntumalla. Raakakakkuhan tämä ei kokonaisuudessaan ole, mutta pohjan suhteen sinne päin.

Pohja:

12 taatelia

pussi mantelijauhoa

n. puoli pussia hasselpähkinäjauhoa

pari ruokalusikkaa mangososetta

runsas teelusikka kookosöljyä (sulatettuna)

loraus vettä, jotta blenderi jaksoi pyöriä

Nämä siis blenderiin, jonka jälkeen siirto kakkuvuokaan, vähän hasselpähkinäjauhetta päälle ja taputtelu tasaiseksi. Eli sama idea kuin keksipohjan kanssa. Sitten vuoka pakkaseeen ja täytteen kimppuuun.

Täyte:

2 dl vispikermaa

purkki vanilja tuorejuustoa

vähän rahkaa

ripaus vaniljasokeria

Sitten jaoin seoksen puoliksi. Toiseen osaan lisäsin lopun mangososeen ja tilkan sitruunamehua --> hennon keltainen täyte. Toiseen osaan raastoin sitruunan ja limen kuorta --> valkoinen täyte. Molempiin seoksiin muutama liivatelehti.

Pohja jääkaapista pois, kerros toista täytettä ja hetkeksi pakkaseen. Sitten toinen kerros ja valmista tuli. Kakku sai raadilta 10 pistettä. Oli tarpeeksi raikas eikä liian makea.

Mukavaa ja rentouttavaa Pääsiäistä kaikille!

Kevätkassi

 

 

 

Viikonloppuna kaivoin taas ompelukoneen esille. Hirveä into tuhota kaappeihin hamstrattuja kankaita. Kankaita toisiinsa mallailessani, nämä kankaat vetivät toisiaan selvästi puoleensa. Punainen kukkakangas on löytynyt monia vuosia sitten kirpputorilta. Palaset sienikangasta ovat myös marinoituneet melko pitkään kaapin pohjalla. Kukkakangasta riitti kassin vuorittamiseen ja jäljelle vain pieni tilkku. Pirtsakka lopputulos! Surautin myös kassiin kannettavaa. Niistä lisää myöhemmin. 

Viimeiset

Tämän talven/kevään viimeiset villaiset. Nämä sukan varret tikutin viimeisiä Braking Badin jaksoja jännittäessä. Sukat sisälsivät oman jännitysmomentin... Harmaa lanka riitti vain juuri ja juuri toiseen sukkaan. Kukka kuvion idea on taasen Tallinnasta ostetusta kirjasta. Nyt pitäisi keksiä jokin keväinen neulomusprojekti. Kepeä neuletakki houkuttaisi.

Mummun kädenjälki

 

  Minulla on taitava mummu. Semmoinen mummu, jonka positiivinen elämän asenne jaksaa ihastuttaa ja ihmetyttää. Juuri sellaista asennetta, jota toivoisi itselläkin oleva enemmän. Viime syksynä sain mummultani kassillisen hänen virkkaamiaan neliöitä. Mummu pohti, että mitähän näistä. Otin kassin ilolla ja kunnialla vastaan. Ensimmäisestä neliöstä tein tämän tyynyn. Virkattu neliö on ommeltu sinipohjaiseen kankaaseen. Tausta on taas leikattu rakkaan tätini vanhasta pitsilakanasta. Tässä tyynyssä on sukupolvien havinaa.

Viikonlopun ruokintaa

 

Jääkaapin jämistä valmistui sunnuntain lounaaksi pähkinäinen kanabataattivuoka. Ensin kuullotin pätkän purjoa pannulla ja lisäsin perään vielä hasselpähkinärouhetta. Sitten kanoille paistopinta pannussa ja siirto vuokaan. Kanojen lomaan heittelin bataattilohkoja ja lopuksi purjot päälle. Ai niin, sinne tänne vielä turkkilaista jugua. Ihanan raikkaat värit ennen uuniin menoa! Tämä toimisi varmasti kivasti myös kalan kanssa.

  

 

 

Samaan syssyyn valmistui vielä raakasuklaata. Pitkiin pitkiin aikoihin en ole tätä tehnytkään. Versioon tuli: kaakomassaa, kookosöljyä, pilkottuja taateleita, kuivattuja karpaloita, hasselpähkinärouhetta ja vähän kookoslastuja. Tuli aikas hyvää, pieni pala auttaa taltuttamaan herkkuhimon.